Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Pilvipalvelumallit == |
== Pilvipalvelumallit == |
||
| − | [[Tiedosto: |
+ | [[Tiedosto:Mallit.jpg|thumb|right|250px]] |
Palveluarkkitehtuuri jaetaan yleisesti kolmeen kerrokseen: |
Palveluarkkitehtuuri jaetaan yleisesti kolmeen kerrokseen: |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| ⚫ | |||
Infrastruktuuri palveluna (IaaS) tunnetaan myös muilla nimillä, kuten HaaS (Hard-ware-as-a-Service), CaaS (computing-as-a-Service) tai SaaS (Storage-as-a-Service). |
Infrastruktuuri palveluna (IaaS) tunnetaan myös muilla nimillä, kuten HaaS (Hard-ware-as-a-Service), CaaS (computing-as-a-Service) tai SaaS (Storage-as-a-Service). |
||
| ⚫ | |||
| − | Kun asiakas ostaa palveluna Infrastruktuurin (IaaS) saa hän palvelun tarjoajan laitteiston resurssit käyttöönsä |
+ | Kun asiakas ostaa palveluna Infrastruktuurin (IaaS) saa hän palvelun tarjoajan laitteiston resurssit käyttöönsä. |
| + | Ulkoistaminen ja IaaS eroaa toisistaan useissa kohdissa: joustavuus, resurssien yhteiskäyttö, itsepalvelu, automaatio ja käyttöön perustuvassa laskutuksessa. IaaSin kohdalla tarjottu kapasiteetti on usein virtualisoitu ja skaalautuminen sekä ylläpito on automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Laskutus perustuu palvelun käyttöön jota mitataan tarkasti käytettyihin resursseihin, eikä etukäteissitoumuksia tarvitse tehdä. |
||
Ulkoistamisesta poiketen IaaS:ssa käyttöönotto sekä käyttö tapahtuvat itsepalveluperusteisesti. Vuorovaikutus palveluntarjoajan ja asiakkaan henkilöstön välillä on vähäistä tai sitä ei synny lainkaan. (Salo 2010, 25.) |
Ulkoistamisesta poiketen IaaS:ssa käyttöönotto sekä käyttö tapahtuvat itsepalveluperusteisesti. Vuorovaikutus palveluntarjoajan ja asiakkaan henkilöstön välillä on vähäistä tai sitä ei synny lainkaan. (Salo 2010, 25.) |
||
---- |
---- |
||
| − | |||
== Sovellusalusta palveluna - PaaS == |
== Sovellusalusta palveluna - PaaS == |
||
PaaS tarkoittaa palvelualustan ulkoistamista. Liiketoiminnan ja ohjelmistokehityksen näkökulmasta palvelualustan ulkoistaminen luo etuja. Kehitysalustat antavat mahdollisuuden ohjelmistokehitykselle sekä pilvimallin tekniselle kehitykselle, koska kehitysalustat antavat välineet kehittäjille ladata myös omia sovelluksiaan. [[Tiedosto:Paas_2.jpg|thumb|358px]] |
PaaS tarkoittaa palvelualustan ulkoistamista. Liiketoiminnan ja ohjelmistokehityksen näkökulmasta palvelualustan ulkoistaminen luo etuja. Kehitysalustat antavat mahdollisuuden ohjelmistokehitykselle sekä pilvimallin tekniselle kehitykselle, koska kehitysalustat antavat välineet kehittäjille ladata myös omia sovelluksiaan. [[Tiedosto:Paas_2.jpg|thumb|358px]] |
||
| − | Tämän johdosta kehitysmallin keksijöiden ei tarvitse olla huolissaan ohjelmiston skaalautuvuudesta tai kasvavasta tehotarpeesta käyttäjämäärien kasvaessa, alustaa voi laajentaa joustavasti tarpeen tullessa. Esimerkkejä alustoista jotka tarjoavat PaaS-palveluita ovat Windows Azure, Google Apps Engine sekä SalesForce. (Salo 2010, 28.) |
+ | Tämän johdosta kehitysmallin keksijöiden ei tarvitse olla huolissaan ohjelmiston skaalautuvuudesta tai kasvavasta tehotarpeesta käyttäjämäärien kasvaessa, alustaa voi laajentaa joustavasti tarpeen tullessa. Esimerkkejä alustoista jotka tarjoavat PaaS-palveluita ovat [http://www.windowsazure.com/en-us/ Windows Azure], [https://developers.google.com/appengine/ Google Apps Engine] sekä [http://www.salesforce.com/eu/?ir=1 SalesForce]. (Salo 2010, 28.) |
---- |
---- |
||
| − | |||
== Sovellukset palveluna - SaaS == |
== Sovellukset palveluna - SaaS == |
||
| − | Ohjelmiston hankkiminen palveluna eli SaaS on normaalista ohjelmiston omistamisesta, asentamisesta, ylläpidosta sekä päivittämisestä poiketen sovelluksen ostamista käyttöön. Perinteisestä lisenssimaksusta poiketen yritys maksaa sovelluksista esim. aikaperusteisen, käyttäjä-/konekohtaisen |
+ | Ohjelmiston hankkiminen palveluna eli SaaS on normaalista ohjelmiston omistamisesta, asentamisesta, ylläpidosta sekä päivittämisestä poiketen sovelluksen ostamista käyttöön. Perinteisestä lisenssimaksusta poiketen yritys maksaa sovelluksista esim. aikaperusteisen, käyttäjä-/konekohtaisen maksun. Tämä toimintamalli vähentää pääoman sitomista ohjelmistoihin ja niihin liittyvään laitteistoon, sekä vapauttaa henkilöstöresursseja yrityksen kannalta tuottavampiin tehtäviin sillä SaaS poistaa ylläpidon ja päivitysten tuskan.[[Tiedosto:SaaS_2.jpg|thumb|358px]] |
| − | Palveluntarjoajalle on mahdollista monikäyttäjäsyys/multitenancy joka tarkoittaa, että samaa sovellusta käyttää laaja asiakaskunta. Joka mahdollistaa sen, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Asiakkaat saavat yksilöllisen käyttäjäkokemuksen, ja ylläpitotyön sijaan palveluntarjoaja keskittyy hyödyntämään asiakkaidensa yhteiskäytössä olevilla resursseilla sijaitsevan sovelluksen käytöstä. Käyttäjien palautteen ja oppimansa myötä palveluntarjoaja voi jatkuvasti kehittää sovelluksia. |
+ | Palveluntarjoajalle on mahdollista monikäyttäjäsyys/multitenancy joka tarkoittaa, että samaa sovellusta käyttää laaja asiakaskunta. Joka mahdollistaa sen, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Asiakkaat saavat yksilöllisen käyttäjäkokemuksen, ja ylläpitotyön sijaan palveluntarjoaja keskittyy hyödyntämään asiakkaidensa yhteiskäytössä olevilla resursseilla sijaitsevan sovelluksen käytöstä. Käyttäjien palautteen ja oppimansa myötä palveluntarjoaja voi jatkuvasti kehittää sovelluksia. (Salo 2010, 29.) |
'''Lähteet''': Salo, I. 2010. Cloud computing - palvelut verkossa. Jyväskylä: WSOY - Docendo. |
'''Lähteet''': Salo, I. 2010. Cloud computing - palvelut verkossa. Jyväskylä: WSOY - Docendo. |
||
Nykyinen versio 23. tammikuuta 2014 kello 12.50
Pilvipalvelumallit[]
Palveluarkkitehtuuri jaetaan yleisesti kolmeen kerrokseen:
Infrastruktuuri (IaaS) luo pohjan palvelualustalle (PaaS), jonka päälle voidaan rakentaa sovelluksia (SaaS).
(Salo 2010, 22.)
Infrastruktuuri palveluna - IaaS[]
Infrastruktuuri palveluna (IaaS) tunnetaan myös muilla nimillä, kuten HaaS (Hard-ware-as-a-Service), CaaS (computing-as-a-Service) tai SaaS (Storage-as-a-Service).
Kun asiakas ostaa palveluna Infrastruktuurin (IaaS) saa hän palvelun tarjoajan laitteiston resurssit käyttöönsä. Ulkoistaminen ja IaaS eroaa toisistaan useissa kohdissa: joustavuus, resurssien yhteiskäyttö, itsepalvelu, automaatio ja käyttöön perustuvassa laskutuksessa. IaaSin kohdalla tarjottu kapasiteetti on usein virtualisoitu ja skaalautuminen sekä ylläpito on automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Laskutus perustuu palvelun käyttöön jota mitataan tarkasti käytettyihin resursseihin, eikä etukäteissitoumuksia tarvitse tehdä. Ulkoistamisesta poiketen IaaS:ssa käyttöönotto sekä käyttö tapahtuvat itsepalveluperusteisesti. Vuorovaikutus palveluntarjoajan ja asiakkaan henkilöstön välillä on vähäistä tai sitä ei synny lainkaan. (Salo 2010, 25.)
Sovellusalusta palveluna - PaaS[]
PaaS tarkoittaa palvelualustan ulkoistamista. Liiketoiminnan ja ohjelmistokehityksen näkökulmasta palvelualustan ulkoistaminen luo etuja. Kehitysalustat antavat mahdollisuuden ohjelmistokehitykselle sekä pilvimallin tekniselle kehitykselle, koska kehitysalustat antavat välineet kehittäjille ladata myös omia sovelluksiaan.
Tämän johdosta kehitysmallin keksijöiden ei tarvitse olla huolissaan ohjelmiston skaalautuvuudesta tai kasvavasta tehotarpeesta käyttäjämäärien kasvaessa, alustaa voi laajentaa joustavasti tarpeen tullessa. Esimerkkejä alustoista jotka tarjoavat PaaS-palveluita ovat Windows Azure, Google Apps Engine sekä SalesForce. (Salo 2010, 28.)
Sovellukset palveluna - SaaS[]
Ohjelmiston hankkiminen palveluna eli SaaS on normaalista ohjelmiston omistamisesta, asentamisesta, ylläpidosta sekä päivittämisestä poiketen sovelluksen ostamista käyttöön. Perinteisestä lisenssimaksusta poiketen yritys maksaa sovelluksista esim. aikaperusteisen, käyttäjä-/konekohtaisen maksun. Tämä toimintamalli vähentää pääoman sitomista ohjelmistoihin ja niihin liittyvään laitteistoon, sekä vapauttaa henkilöstöresursseja yrityksen kannalta tuottavampiin tehtäviin sillä SaaS poistaa ylläpidon ja päivitysten tuskan.
Palveluntarjoajalle on mahdollista monikäyttäjäsyys/multitenancy joka tarkoittaa, että samaa sovellusta käyttää laaja asiakaskunta. Joka mahdollistaa sen, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Asiakkaat saavat yksilöllisen käyttäjäkokemuksen, ja ylläpitotyön sijaan palveluntarjoaja keskittyy hyödyntämään asiakkaidensa yhteiskäytössä olevilla resursseilla sijaitsevan sovelluksen käytöstä. Käyttäjien palautteen ja oppimansa myötä palveluntarjoaja voi jatkuvasti kehittää sovelluksia. (Salo 2010, 29.)
Lähteet: Salo, I. 2010. Cloud computing - palvelut verkossa. Jyväskylä: WSOY - Docendo.